Rahat ja henki

Terveydenhoitohenkilöstö kokee tällä hetkellä suurta kuormitusta, olen tästä samaa mieltä kuin Jorma Piisinen (K-U 29.12.2021), eikä tilanteen korjaaminen ole helppoa. Minun lääkkeeni tilanteeseen ovat kuitenkin erilaiset kuin Piisisellä.

Aluetutkija Timo Aron mukaan ikäluokat pienenevät dramaattisesti jo vuoteen 2035 mennessä, Työvoimapula kärjistyy, erityisen kriittinen tilanne on sote-alalla, joka jo tällä hetkellä kärsii työvoimapulasta. Samaan aikaan ikääntyvän väestön hoitotarve kasvaa. Haasteen ratkaisuun ei ole helppoa tietä, tarvitsemme sekä pienenevien ikäluokkien lisäkoulutusta että ulkomaalaista lisätyövoimaa. Hyvin toteutettu työperäinen maahanmuutto on ratkaisu – ei ongelma. Oleellisin asia on integroinnin tukeminen, Suomeen töihin muuttajilta tulee jopa vaatia suomen tai ruotsin kielen opettelemista. 

Työni johdosta minulla on paljon kokemusta ihmisten johtamisesta, myöskin palkkaan ja palkitsemiseen liittyen. Peruspalkka on oleellisin palkanosa, mutta myös kannustavia lisäosia on oltava. Kannatan hoitohenkilöstön ansiotason kasvattamista palkanosalla, joka voidaan sitoa tuloksen ja suorituksen paranemiseen.

Vuonna 2007 sairaanhoitajien palkkoja korotettiin tuntuvasti, mutta tämä johti kilpalaulantaan koko työmarkkinakentässä. Hoitohenkilöstön suhteellinen palkka-asema ei parantunut, euromääräisesti palkkaerot jopa kasvoivat. Työehtosopimuskierros kokonaisuudessaan ja talouskasvun hiipuminen johtivat Suomen kilpailukyvyn romahdukseen ja kasvanut inflaatio söi lopulta korotukset.

Pelkkä ansiotason kasvu ei riitä. Henkilöstö on kertonut, että Keusotessa prosessit eivät ole kunnossa ja resursseja hukataan. Henkilöstö joutuu käyttämään aikaansa paljon muuhun kuin varsinaiseen työhönsä, mikä johtaa työtyytymättömyyteen ja suureen vaihtuvuuteen. Panostaisinkin erityisesti johtamisen kehittämiseen ja työtyytyväisyyden lisäämiseen. Noidankehä, jossa esimiesten aika kuluu rekrytointiin, uudet hoitajat ovat ”oppimiskäyrällä” ja kokeneita lähtee pois, on katkaistava.

Tilanteen korjaaminen on ensi sijassa esimiesten ja johdon vastuulla, myös henkilöstöä on syytä kuunnella. Kyse on siitä millä henkilöstön saa luottamaan, innostumaan, kehittämään ja tuntemaan työnsä arvokkaaksi. On tärkeää, että jokainen voi keskittyä mahdollisimman hyvin osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Oleellista on myös mahdollinen kielellisen osaamisen tuki – oli kyse sitten suomen tai ruotsin kielestä.

Motivoitunut henkilöstö suoriutuu tehtävistään paremmin ja tuloksekkaammin. Tämä mahdollistaa myös kannustavien palkanosien rahoittamisen.

 

Vesa Müller

Henkilöstöjohtaja, kaupunginvaltuutettu

Aluevaaliehdokas (kok.)

Järvenpää

Vastaa

Jaa:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Muita julkaisujani

Sote-uudistus heikentäisi palvelujamme

Hallitus esittää sote-uudistusta, jossa sote-palveluiden tuotannosta vastaa 21 maakuntaa sekä Helsinki. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat hoitojonojen lyhentäminen ja kustannusten nousun hillitseminen väestön ikääntyessä. Nämä tavoitteet

Järvenpääläiset maksavat jo riittävästi veroja

Itse palkansaajana näen, että loputon uusien kokonaisveroastetta nostavien verokorotuskohteiden etsiminen tai tuloveronkorotukset eivät ole ratkaisu hyvään elämään, eivätkä myöskään ole mitenkään tae oikeudenmukaisesta verotuksesta -mitä

Yrityksistä elinvoimaa Järvenpäähän

Järvenpää on taloudellisesti pahassa tilanteessa. Alijäämäisten vuosien jälkeen valtuusto päätti syksyllä nostaa sekä kunnallis- että kiinteistöveroja. Talous ei ole tasapainossa ja tähän tarvitaan muutos. Emme

Vesa muller järvenpään kuntavaaliehdokas

Olen Järvenpääläinen 54-vuotias Kokoomuksen aluevaaliehdokas. Alunperin olen koulutukseltani insinööri, mutta viimeiset 18 vuotta olen viihtynyt henkilöstöjohdon tehtävissä.

Veskuun voit luottaa

Vesa muller, järvenpää, aluevaaliehdokas 2022