Kilpailukykyinen verotus on vetovoimatekijä

Veron korotuksia kuulee perusteltavan varsin kevyillä heitoilla: ”Eihän pieni verokorotus tunnu.” Esimerkkinä Järvenpäässä vuodenvaihteessa 2021 toteutetusta, verrattain suuresta 0,5%-yksikön kunnallisveron korotuksesta esitettiin mielipiteenä, ettei 100€:n tulosta korotus ole kuin 50snt. Rehellisempi tapa on luonnollisesti tarkastella asiaa realististen ansiotulojen avulla. Jos perheessä on kaksi 3500€ kuukausituloista palkansaajaa, he maksavat kunnallisveroa yhteensä nyt noin 15000€ vuodessa. Perhekunnan verorasitusta 0,5%-yksikön korotus nosti 2021 alusta noin 450€ vuodessa. Se on suoraan pois perheen rahapussista ja siten muusta käytöstä, sekä on omalta omaltaan näivettämässä paikallista elinvoimaa. Kunnallisveron korotus vaikuttaa myös pienituloisissa perheissä. Vaikka korotus näissä perheissä on verovähennysten johdosta pienempi, niin veronkorotus saattaa olla kriittinen perheen taloudessa. Korotus on todennäköisesti lisännyt sosiaalituen tarvitsijoita ja siten myös vähentänyt veronmaksajien määrää, heikentänyt huoltosuhdetta, sekä vie kaupungin taloutta aina vain hankalampaan jamaan.

Yrityksistä ja asukkaista kilpaillaan Keski-Uudellamaalla, joten myös kilpailukykyinen verotus on vetovoimatekijä. Veroilla on vaikutusta, mihin työpaikat syntyvät ja ihmiset asettuvat.Yritys (kuten kunta) on abstraktinen. Yritys ei tee päätöksiä, ihmiset yrityksissä tekevät. Infran lisäksi, päätöstä tehdessään he varmasti vertailevat myös kunnallisveroja. Sillä on merkitystä mm. työntekijöiden saatavuuteen ja varmasti yrittäjät huomioivat sen omaa asuinpaikkaa pohtiessaan.

Kun verrataan naapurikuntien kunnallisveroja viimeisen parin vuoden aikana, Järvenpää on ollut keskeisten veroelementtien osalta kärkiverottaja (taulukko alla). Tämä kyseenalainen kärkisija jatkuu ja Järvenpää kaupungin taloussuunnitelmassa vuodelle 2022 kaavaillaan vielä 0,25%-yksikön kunnallisveron korotusta.Historia on näyttänyt, että väliaikaisetkin veronkorotukset tahtovat jäädä pysyviksi. Tämä syö talouden dynamiikkaa, joka johtaa ennen pitkää elinvoiman tukahtumiseen ja negatiiviseen kierteeseen. Järvenpää on lisäksi naapureitaan velkaantuneempi.

Talous ei ole tasapainossa ja tähän tarvitaan muutos!

Tavoitteena tulee olla se, että talous saadaan tervehdytettyä niin, että kunnallisverotaakan alentaminen olisi mahdollista vaalikauden aikana.

Kaupunki käyttää kaupunkilaisten rahoja. Jokaisesta yhteisestä veroeurosta on pidettävä yhtä hyvää huolta kuin omista rahoista. Palveluja on pystyttävä tuottamaan fiksummin ja tehokkaammin sekä kaupunkikonsernin omistukset tulee analysoida talouden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Taloudesta tulee pitää huolta huolellisella ennakoinnilla, seurannalla, sekä investoimalla vain tarkan pohdinnan perusteella huomioiden eri vaihtoehdot. Kyse on pitkälti menokurista -pystymme kyllä parempaan. Tämä koskee myös yhteistyötä Keusoten kanssa.

Verotuloja Järvenpää tarvitsee tulevaisuudessakin, mutta ei korotuksia. Yrityksistä ja työpaikoista saamme elinvoimaa. Siitä oma bloginsa.

Jos olet samaa mieltä, taidan olla ehdokkaasi.

Kuntien veroprosentit vuosina 2019-2021, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava ja nurmijärvi Tuusula

Vastaa

Jaa:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Muita julkaisujani

Sote-uudistus heikentäisi palvelujamme

Hallitus esittää sote-uudistusta, jossa sote-palveluiden tuotannosta vastaa 21 maakuntaa sekä Helsinki. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat hoitojonojen lyhentäminen ja kustannusten nousun

Vesa muller järvenpään kuntavaaliehdokas

Olen Järvenpääläinen 54-vuotias Kokoomuksen kuntavaaliehdokas. Alunperin olen koulutukseltani insinööri, mutta viimeiset 17 vuotta olen viihtynyt henkilöstöjohdon tehtävissä.

Veskuun voit luottaa

vesa muller, järvenpää kuntavaalit. kuntavaalit 2021, kuntavaaliehdokas