Vaaliteemani – Vesa Müller

EHDOKKAASI KESKI-UUDELLAMAALLA

Aluetaloutta pitää hoitaa niin kuin omaakin. Uskon suomalaiseen yksilön vastuuseen ja -vapauteen, sekä vastuulliseen eurooppalaiseen markkinatalouteen, joka mahdollistaa paremman yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettavaksi vuoden 2023 alusta alkaen.

Jatkossa mm. perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut, hammashoito sekä sosiaalipalvelut yhdistetään ja niitä johdetaan kokonaisuutena. Puhutaan siis jokaisen arkeen vaikuttavasta, paljon haasteita sisältävästä ja jättiläismäisestä muutoksesta.

Tavoitteenani on asukkaille sujuvampi hoitoon pääsy väestön ikääntyessä ja tarpeen lisääntyessä. Laadukkaampien ja kustannustehokkaiden sote- ja pelastuspalveluiden toteuttaminen edellyttää, että perusasiat ovat kunnossa.

EHDOKKAASI KESKI-UUDELLAMAALLA

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettavaksi vuoden 2023 alusta alkaen.

Jatkossa mm. perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut, hammashoito sekä sosiaalipalvelut yhdistetään ja niitä johdetaan kokonaisuutena.

Puhutaan siis jokaisen arkeen vaikuttavasta, paljon haasteita sisältävästä ja jättiläismäisestä muutoksesta. Tavoitteenani on asukkaille sujuvampi hoitoon pääsy väestön ikääntyessä ja tarpeen lisääntyessä. Laadukkaampien ja kustannustehokkaiden sote- ja pelastuspalveluiden toteuttaminen edellyttää, että perusasiat ovat kunnossa.

Sujuvampi hoitoon pääsy ja vapaus valita

Tärkein tavoite on saada ihmiset nopeammin jonoista hoitoon ja että saa palveluita juuri silloin, kun niitä tarvitsee.
Aluehallintoa ja lomakkeita lisäämällä palvelut eivät tule laadukkaammiksi, jonot lyhene, eivätkä seniorit saa tarvitsemaansa hoivaa osakseen. Painopistettä on siirrettävä entistä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin, sillä mitä varhaisemmin ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään.

Digitaaliset ja liikkuvat palvelut ovat yksi keino parantaa hoitoon pääsyn sujuvuutta. Esimerkiksi lääkäreiden ja hoitajien etävastaanotot voivat helpottaa potilaiden arkea, vähentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten tasavertaisuutta.

Edistetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien hyödyntämistä hyvinvointialueen rinnalla. Se tarjoaa ihmisille enemmän vapautta valita, mistä palvelunsa hankkii (esim. palveluseteli). Tarvittaessa on helposti voitava vaihtaa palveluntarjoajaa, jos palvelut eivät syystä tai toisesta toimi.
Ihmisten mahdollisuus valita oma palveluntarjoajansa kirittää hyvinvointialuetta järjestämään palvelut laadukkaasti ja saavutettavasti. Uudet innovaatiot paremmista toimintatavoista syntyvät silloin, kun niitä on paine kehittää, mikä on lopulta asiakkaiden etu. Palveluntuottajien välinen terve kilpailu on keino parantaa laatua ja kustannustehokkuutta. Siksi hyvinvointialueilla on edistettävä reilun kilpailun ja toimivien markkinoiden syntymistä. Hankintoja on toteutettava niin, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Alueilla on samalla varmistettava, että käytössä on riittävä hankintaosaaminen.
Hyödynnetään hyvinvointialueen palveluissa yrityksiä ja järjestöjä palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä varsinaisissa sotepalveluissa että tukitoiminnoissa kuten tila-, ateria- ja siivouspalveluissa.

Fiksua henkilöstön ja talouden johtamista

Laadukas henkilöstön ja talouden johtaminen on edellytys toimivalle organisaatiolle ja siten myös sujuvammalle hoitoon pääsylle. Toimintaa on johdettava tavoitteellisesti ja fiksusti. Aluevaltuustossa tarvitaan liike-elämässä hankittua liiketoiminta- ja strategiaosaamista.

Taloutta on johdettava joka hetki vastuullisesti, tavoitteellisesti ja fiksusti. Talouden suunnitteluun ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen tulee asettaa realistiset, läpinäkyvät, sitovat ja konkreettiset, mutta samalla riittävän kunnianhimoiset tavoitteet sekä edistymistä seuraava mittaristo.

Hyvinvointialue voi luoda laadukkaan asiakaskokemuksen vain silloin, kun sen henkilöstö kokee työelämän laadun riittävänä. Työelämän laatu koostuu työympäristön kokemuksesta, havainnoista sekä odotuksista. Siihen vaikuttavat mm. organisaatiokulttuuri, johtaminen, työyhteisö, työolot ja työpaikan arvot. Sote- ja pelastusalan henkilöstön työhyvinvointiin on panostettava, tärkeimpinä johtamisen parantaminen ja selkeät toimintamallit.

Johtamista, prosesseja ja toimintamalleja on uudistettava ja selkeytettävä työn sujuvuus ja asiakkaan tarpeet huomioiden. Turhista työvaiheista, sähläämisestä ja niiden aiheuttamasta resurssihukasta on päästävä eroon. Kehittämistyössä myös henkilöstöä on syytä kuunnella.

Tärkeää on että hoiva ja turva lisääntyvät, sekä turha hallinto vähenee kerroksien lukumäärästä riippumatta. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää, että jokainen työntekijä voi keskittyä mahdollisimman hyvin osaamistaan vastaaviin työtehtäviin samalla tarpeetonta karsien. Huomiota tulee kiinnittää henkilöstön määrään, työnjakoon ja lisäoppimismahdollisuuksiin.

Työhyvinvoinnin parantuminen lisää työviihtyvyyttä, jaksamista ja sitoutumista, sekä parantaa työnantajamielikuvaa mikä taasen helpottaa työvoimapulaa. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö suoriutuu tehtävistään paremmin ja tuloksekkaammin, mikä näkyy myös asiakkaille vaikkapa sujuvampana hoitoon pääsynä.

Jos perusasiat eivät ole kunnossa, on tilanne kuin kaataisi vettä vuotavaan ämpäriin.

Ei veronkorotuksia

Hyvinvointialueen taloutta on johdettava joka hetki vastuullisesti, palveluja on pystyttävä tuottamaan fiksummin ja tehokkaammin. Hyvinvointialueiden huonosti hoidetun talouden takia palvelut kärsivät, verotaakka kasvaa tai valtion velkaantuminen kiihtyy.

Veroja ei voi korottaa loputtomasti. Siksi päätöksentekoon tarvitaan päättäjiä, jotka kykenevät uudistamaan toimintatapoja, jotta rajallisella rahamäärällä saadaan aikaan enemmän ja parempaa. Näin myös veronkorotukset voidaan välttää.

Itse palkansaajana, haluan tuoda vahvasti veronmaksajan näkökulmaa päätöksentekoon. Jokaisesta yhteisestä veroeurosta on pidettävä yhtä hyvää huolta kuin omista rahoista.

Rakennetaan hyvinvointialueita siten, että resurssit ohjautuvat nykyistä paremmin hallinnon sijaan palveluihin.

Vaaditaan kaikilla hyvinvointialueilla kustannusten täyttä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Siten voidaan nopeasti ottaa käyttöön parhaat ja tuloksekkaimmat toimintamallit.

En kannata maakuntaveron käyttöönottoa, sillä se johtaisi työn ja eläkkeiden verotuksen kiristymiseen.